Nosto
Sinkku
Nosto
Sinkku
Nosto
Sinkku
Nosto
EP
Nosto
Sinkku
Nosto
Sinkku
Nosto
EP
Maiju Lehti on muusikko ja lauluntekijä Helsingistä, jonka kappaleiden ainesosina toimivat sentimentaalisuus ja nostalgia. Maijun musiikki on orgaanista iskelmä-folkkia, joka sävelillään kietoo kuulijansa lohdulliseen syleilyyn.
"Nostalgia on vaarallinen ainesosa, mutta taitavissa käsissä siitäkin voi luoda kerrassaan upean vintage-pop aarteen."
- Mika Roth, desibeli.net
"Juhannus on puolison löytämisen aikaa, joten Miehen metsästys -biisi on mitä ajankohtaisin niin mittumaarin, kuin koko kesänkin kannalta. Lehti laulaa suoraan asioista, ollen silti samaan aikaan sopivasti vanhanaikainen sanonnoissaan ja kielikuvissaan. Lehteä säestävät haitari, kontrabasso, kitara ja piano, eli kokoonpanonkin on perinteinen akustinen, haitarin vastatessa biisin eteenpäin viennistä. Tuohon päälle vielä pienet kellojen perkussionistiset kilautukset ja kasassa on täydellinen taustakangas. Nostalgia on vaarallinen ainesosa, mutta taitavissa käsissä siitäkin voi luoda kerrassaan upean vintage-pop aarteen."
"Elokuvien alkumusiikki on omanlaisensa taiteenlaji, jonka painoarvoa eivät kaikki aina ymmärrä. Uskoisin että Maiju Lehti on oivaltanut johdatuksen voiman, sillä harvoin - jos koskaan - olen kuullut näin toimivaa pohjustusta kuin Vastarantaan EP:n avaava Intro.
Kuvittele itsesi kesäiseen kahvilaan, kuulet ympäriltäsi jonkin verran puheensorinaa ja kenties tuuli kahisee läheisissä lehtipuissa ystävällisesti. Jossain lähellä haitari soi pienin elein ja ennen kuin huomaatkaan, kitara liittyy mukaan ja itse Vastarantaan-kappale on käynnistynyt. Helsinskiläinen laulaja/lauluntekijä esitteli itsensä mitä onnistuneimmin viime kesänä Miehen Metsästys -sinkulla, joka löytyy myös tältä EP:ltä. Suomalaisista savikiekkoiskelmistä ja elokuvamusiikista on uutettu muitakin helmiä, kuten pohtiva ja melankolinen nimiraita.
Laulun tukena soivat haitari, akustinen kitara ja kontrabasso saavat apua rummuita, toisinaan myös melankoliaa tihkuva piano liittyy seuraan, mutta kaiken keskuksena on silti Lehden laulu, sekä tietysti tarinoiden lyriikat. Melankolista, kaunista, runsaita mielikuvia synnyttävää ja jotenkin lohduttavaa, etenkin näin pimeämpään aikaan vuodesta."
